Suomen Yleisradio eli Yle on osoitus järjen köyhyydestä. Yle puhaltaa usemman taajuuden ja kanavan voimalla ja tyhjää nimittäin mainittava osa Ylen kanavista on taloudellisesti kannattamattomia. Lisäksi viimeaikaiset tapahtumat herättävätkin kysymyksen tarvitsemmeko enää Yleä siinä kokonaisuudessa kuin se on. Ylen nykyinen päätoimittaja rouva Tursas saakin päättää osan torsoksi leikkautuvan Ylen lopullisesta käsikirjoituksesta.

Totuuksia Ylestä!

Ylen kahden kerroksen väki
Yle on kuin kahden kerroksen väkeä. Alakerran amatöörit käyttävät ajattelutoimintaan pyllyvakoa ja yläkerran väki jolla on vielä järjenrippeitä jäljellä, heidän aikansa menee alakerran tuulenhuuhtomien perseiden pyyhkimiseen. Yle on sekava laitos joka on järjen käytön suhteen ristiriidassa jopa itsensä kanssa.

Yle ja ammattitaidottomuus
Laki kieltää Yleltä mainostamisen mutta Ylepä on piilottanut mainokset ohjelmiensa kerroksiin sekä uutisiin, ikävä kyllä liian näkyvästi. Mokan havaitsee Taavi Ankkakin. Ylellä jos missä on havaittavissa lisäksi työntekijöittensä surkea kielitaito ja taidoton suorastaan sikamainen käytös.

Mitä Yle sanoo?
Yle manipuloi valehtelee ja liioittelee jopa pääuutisensa sekä täyttää ruudun urheilulla koska urheilu ohjelmien teko on edullisinta. Yleä käyttää hyväksi Ylestä palkkaa nostavat työntekijänsä, röyhkeimmät ja härskeimmät pummit. Aina kun höpö höpö setä Arto Nyberg on eetterissä nauraa koiratkin Ylen tyhmyydelle.
Mikael Jungnerikin antoi esimerkkiä miten pöllitään Frankie G to Hollywoodin tuotantoa, siis se sama Jungner joka salasi kaikki vuodet totuuden eli sen että Ylen talous onkin kuralla ja yritti vielä muokkailla tilinpäätöstiedot kunnes käry kävi.
Syövän uuvuttamalle pienelle miehelle piti saada eläketurva ja sokeat sekä tyhmät äänestivät Arkadianmäen kukaksi tyypin jolla ei ole pienintäkään ymmärrystä politiikasta.
Kysymyksessä on todellakin se sama nilkki joka ennen lähtöään teetti itselleen ilmaisen ja sikakalliin vaalimainoskampanjansa Yle kakkosen piikkiin.
Ja ojasta allikkoon. Jungnerin tilalle tuli kiire pestata joku mannekiini ja tehtävään sopikin sitten aivan vallan hyvin Lauri Kivinen- niminen koomikko jolla ei ole harmainta aavistustakaan kuinka Ylen oloista hapanta dinosaurusta johdetaan.
Kivinen ei pystynyt kuin elvistellä hävyttömällä palkalla ja Kivisen mädät hedelmät alkoivat näkyä nopeasti ruudussa mm. typerän uutisvuodon ja puoli seitsemän ohjelman muodossa. Huomioitavaa miten pelle korostikin vielä omaa typeryyttä.
Katso lisäksi tästä miten Yleä tuhlataan ylimalkaisesti
Huvittavinta koko asiassa on se että yhden valtion monopolin saattohoitajana oli hetken oikea koomikko.
Lauri Kivisen kustannukset ja hölmöilyt maksoivat nimittäin veronmaksajat sinä minä ja me.
Niin se Ylen sanominen? tuulesta temmattua puutaheinää ja ruutun täytettä. Yleä ”avustaa” kylähullut amatöörit kertakäyttökameroilla kuvaamillaan laaduttomilla kuvilla kulmiltaan.
Samaan tapaan kuin kansalaiset lähettelevät kännykkäkameroilla otettuja kuvia ilmaisjakelulehtiin.
Yle profiloi ohjelmansa keskiluokkaisen väestön eli kansankielellä laatutiedottomien tyhmien pösilöitten perusteella joilla on ihan sama mitä televisiosta tulee kunhan masiina on päällä.
Ylellä ei ole laatuvelvoitteita ohjelmiensa suhteen niinkuin MTV3:lla jonka on pidettävä laatutasoa yllä mainostajiensa takia.
Yle tuhlaa tuhottomasti. Esimerkiksi lyhyen tuotantoon jonka voisi suorittaa yksi ammattilainen käsivarakuvauksella tunnissa, sellaiseen Yle tarvitsee kokonaisen kuorma-autollisen kuvauskalustoa päiväksi ja usemman henkilön ruokatunteineen.
Yle laskee katsojalukunsa sen perusteella mikä taajuus milloinkin on auki.
Välittämättä että lukema ei olisikaan realistinen sillä prosentuaalisesti talouksista vastaanottimet on vuorokausittain tyhjän päiten auki eikä niitä katsota.
Vastaanottimien käyttöasteet eivät kerro todellisia katsojalukuja. Ylen kertomat ”katsojaluvut ovatkin toisin sanoen tuulesta temmattuja ja valheellisia.
Ylen mitättömän pienipalkkaiset duunarit kohentelevat mitättömiä itsetuntojaan veistelemällä toisistaan kuvitteellisia erilaisiin internetin portaaleihin ja järjestävät itse kutomiaan ”kilpailuja” mm. Prix Europa ja Prix Italia, jonka tuomaristoissa on päättämässä Ylen omat edustajat ja päättävät tietysti itse kabinettien savuisissa ja konjakintuoksuisissa hämyissä ohjelmansa eduksi.
Urheiluliitot- ja järjestöt ottavat myös kaiken irti Ylestä mainosvälineenä.
Ylen ”urheilutoimittajat” manipuloivat urheilutapahtumia, markkinoivat itseään toimittajanpenkiltä sekä johdattelevat ja laittavat sanat urheilijoiden suuhun ja lantin parin reppanoiden taskuun. Ylellä jos missä on havaittavissa työntekijöittensä surkea kielitaito
Ylelle tärkeää on myös puffata menneen talven lumien urheilusankareita ja kiistää täydellisesti totuus että nykypäivän kansainvälisen urheilun metodit eivät ole enää samanlaisia kuin kolme vuosikymmentä sitten.
Uutta ja lohduttavaa tietoa on kuitenkin se että Yleä pilkotaan vielä tämän sukupolven aikana. Asia hoidetaan sisäpiirin tietojen mukaan ulkopoliittisesti.
Ja Pasilan mielenterveyden ongelmajätelaitos kutistuu kokoon että sen entisen paksumahaiset pamput vetävät jo nyt herneitä neniinsä.
Niin, Jungnerin lahja Ylelle vielä.
Työntekijöille ilmainen puurolautasellinen aamuvuorolaisille ja omena yövuorolaisille. Vetääköhän Kivinen paremmin? 🙂
